Kategoria: Moderni
Sileä sija
Pogostan pehmeä pyöreyson kuin isoäidin taikinantuoksuinen syliikimetsän lempeä huokauselävän veden helmenhohtoinen hymyIhmisen sileä sija
Toinen toista
HeinähelteiltäAuringonpalaville keväthangilleon ihmiseni rientänyt Ihmetellen, iloiten kuin lapsiSielunonteloiden arkuus edelläkuin uutena kulkisiLaatien almanakan lehtiin kultaisia reunoja Toinen toistakaunis päivä kuin kevätniin kaartaa rinnuksiaettei tahdo kyljet kestää
Naiselle
facebook naistenpäivänä 8.3.2020 Kiitos ja kovin paljon onneaSinulle siellä ihmisyyden peilipinnan toisella puolella Tunnen sinut hyvin, vaikka peilin läpiei elämässä kuljeta koskaanTai juuri koskaan Rakastan sinun katselemistasiKun on hiljaistakynttilöiden liekit himmeinä, lepattavinaKun on tilaa arvella ja aavistellaKaikkitietävyyteni valonheittimet on sammutettusen edessämitä en […]
Mummo
facebook 9.3.2018 Palvelukodin pinnasängyssäohueksi huvennut elämäYksi maailmankaikkeushaurastuu ja hajoaa Hennot kädet laulavat, lentävätkuin muistojen siivetSatavuotias itkee lapsen kyyneleen Silitän linnun siipeäpaperinohutta Minulla on elämäniolen luullutIstunut tätä junaa ja katsellut aina jatkuvaa maisemaasitä joka tulee ja tulee ja tuleeJonnekin kauas jäi lähtöasemanäkymättömiin Valkotakkiset […]
Runoratsu
17.2.2016 Facebook Ihmistäni runostuttaa joskus. Hankalaa, toisinaan, hauskaa erinäisiä kertoja, iloista, lempeää, lapsellisen satumaista, ja kuitenkin niin usein valoa vailla. Kerran kesällä ihmiseni ilostui vaeltamaanOsui kultareunaisille kukkuloilleIlosta rohkaistui, rohkeudesta iloitsiIhmiseni lapseni pieneksi ja kevyeksisurutta nousi siivekkään ratsun selkäänKarautti taivaankaarelle Kun lapsenee, voi […]
Minun iloni
Minun iloni on usein poutapilven kaltainen sen kujerrus on kumpuilua Kirkkaus pilventakaista valoa Se on pieni ja hiljainen lapsenkasvoinen hymy Se sivelee sisintäni niin hellästi että tuskin huomaan ja kun huomaan Ilo melkein itkettää Hiljaisen lapsenkasvoisen ilon tähden On hyvä olla pyhiä […]
Aurinko
Kaunis aurinkojoskus se valaisee voimallaankoko elämän läpi Hangenvalkoisiksi, silmiä polttaviksihaaveet ja harhailutkaikki mustatkin muistotJa näyttää mistä minut on tehty Huomaan hellimmät osanionnen joka ympärilläni virtaaHuomaanmiten elämä nousee läheltä kauaskaikki tärkeimmät omanisamasta puusta kasvaneetMinun puustani Elämän keskelle rakennan runonitseeni katsonTiedänjoskus rukoilin elämääanna minulle […]
Sanat
Outoamiten vailla vaivaaturhat sanat asettuvat jonoiksikiipeilevät toistensa ylijuoksevatpoukkoilevat Ne kasaavat pyramidejarakentavat katedraalejatyhjentävät merettäyttävät taivaat Mutta niitä tärkeitä sanojaei saa lauseeksi asettumaanedes yhdeksi Outoaja yksinäistä
Kuka kukahtelee kulmillanimikä mättähilläni möyrähteleeSuhisee sinisillä sijoillahonganoksilla hihitteleeSe on sopu sydämeniIhmiseni isompi iloMinun Mantsi