Sieluni on sininen
tumma ja tunteikas
Sininen aina, vaikka aurinko
kiiltäisi kyyneleittä sen sileään pintaan

Tänäänkin sielun sinisyys
hipaisi tuntemattomia syvyyksiä
kaikkien vajoamien haudalla
muuten vaan, ei ole vaikeaa vajota
Tyhjentää vain keuhkonsa turhasta huudosta
lakkaa potkimasta
unohtaa uimisen turhan urheuden
Tai on vaan laiska

Tummissa vesissä aaltojen juuret huojuvat
keinuttavat hitaita ajatuksia
lempeästi ja kaukaista kirkkautta vaalien
Kunnes vedet osaavat seisahtua
hämmästyksen hillitseminä
ja se kaukaisen auringon kirkas pisara
kiiltää
niin keskellä kaikkea, että koskee

Äkkiä ja arvaamattoman lujasti
syvä siniseni ymmärsi
Sinut
sieluni kumppani

Miten tärkeää onkaan käsi
jonka kosketuksen ymmärtää kokonaan
Miten tavattoman tärkeää
yhdessä ylitetty itku
Miten äärimmäisen arvokkaan tärkeää
että tuntee hymyn pyörteet
henkäyksessä poskellaan
vaikka olisi pimeää

Koko maailman typerä, murtava paino
kohoaa kahta kauniimmaksi
kahta kevyemmäksi
kahta kauemmaksi
kunnes ei enää olalle osu

Hyvä on sielun sinisenä olla
kaunis siniseni
tumma ja tunteikas